Kuudennet Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivät (KURVI) järjestetään poikkeuksellisesti verkkotapahtumana (Teams).

Kalenterikutsut päivien yleisohjelmaan on lähetetty kaikillle alueellissa vastuumuseoissa ja Museovirastossa kulttuuriympäristötehtäviä hoitaville.

Työpajojen kalenterikutsut lähetetään vain kuhunkin työpajaan ilmoittautuneille. Ilmoittaudu haluamaasi työpajaan alla olevasta "Ilmoittaudu" -painikkeesta.

TYÖPAJAT 12.00-14.00

HUOM! Miten suojella ennakoivasti? -työpaja on siirretty järjestettäväksi myöhemmin syksyllä.

1. Kirkollinen kulttuuriperintö VARK hankkeessa

Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto (satu.mikkonen-hirvonen@museovirasto.fi), Teija Tiitinen, Museovirasto (teija.tiitinen@museovirasto.fi)

Muinaisjäännösrekisterissä on tällä hetkellä yhteensä 204 kirkkorakennetta, joista 162 on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Osa näistä on edelleen käytössä olevien kirkkojen osia, osa maan alla tai vielä näkyvissä olevia kiviperustuksia ja osa - kuten Inkoon Prästgården – ovat ilmeisesti kirkon rakentamisen aikaisia maarakenteita. Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden valinnassa periaatteena on muodostaa alueellisesti, tyypillisesti ja ajallisesti kattava kokonaisuus Suomen muinaisuudesta. VARK-luetteloon ehdotettuja kirkollisia kohteita on nyt yhteensä 28. Ne edustavat melko kattavasti kaikkia muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kirkollisia kohteita, mutta varsinkin Etelä-Suomessa painottuvat keskiaikaan. Lisäksi alueellisesti ne muutamaa itärajan tuntumassa olevaa kohdetta lukuun ottamatta, painottuvat vahvasti niihin osiin Suomea, joihin kristinusko on omaksuttu sen varhaisvaiheessa. Pitäisikö ehdotettujen kohteiden luetteloa laajentaa alueellisesti ja miten katetaan ajalliset puutteet? Mitä lisäarvoa muinaismuistolain ja kirkkolain lisäksi kohteelle tulee siitä, että se otetaan mukaan VARK -luetteloon ja miten VARK kriteereitä sovelletaan kirkollisissa kohteissa. Kirkolliseen kulttuuriperintöön liittyy muita kohteita enemmän myös voimakkaita tunneperäisiä kysymyksiä, joiden vaikutusta arviointikriteereihin tulee pohtia yksityiskohtaisemmin.

2. Arkeologiset rekisterit ajan tasalle

Sirkka-Liisa Seppälä (sirkka-liisa.seppala@museovirasto.fi), Helena Ranta (helena.ranta@museovirasto.fi), Minna Ryyppö (minna.ryyppo@museovirasto.fi)

Työpajassa keskustellaan arkeologisten rekisterien laadusta ja kehittämistarpeista sekä alueellisen vastuumuseon ja Museoviraston välisestä työnjaosta rekisterien ylläpidossa ja tallennuksessa.

Alueelliset vastuumuseot tallentavat tietoa toimialueensa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Museovirasto vastaa jatkossakin valtakunnallisten rekistereiden ylläpidosta ja aineistojen julkaisemisesta, mutta museot huolehtivat aikaisempaa enemmän arkeologisten rekisterien päivitystyöstä ja samalla tietojen ajantasaisuudesta ja kattavuudesta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja millainen työnjako rekisterityössä olisi tarkoituksenmukaista?

3. Tavanomaisten perinteisten tekniikoiden saatavuus rakennusten korjauksessa

Harri Metsälä, Museovirasto (harri.metsala@museovirasto.fi), Anne Uosukainen, Pirkanmaan maakuntamuseo (anne.uosukainen@tampere.fi)

Vanhan rakennuksen korjaamisessa edellytämme rakentamisajankohdalle luonteenomaisten materiaalien ja rakennustapojen käyttämistä. Se voi osoittautua vaikeaksi yllättävissäkin tapauksissa, jos vielä aivan hiljattain tavallisin rakennusmateriaali tai -tapa ei olekaan saatavilla. Mitä tehdä, jos rakennuksen omistaja ilmoittaa, ettei kolmiorimahuopakatteen tekeminen ole mahdollista, koska ei löydy tekijöitä? Mitä hänen kannustamisekseen/auttamisekseen voi tehdä? Miten pitkälle viranomainen voi mennä mahdollisen tekijän tai materiaalitoimittajan luokse opastamisessa? Työpajassa kartoitetaan tyypillisimpiä tavanomaisia materiaali- ja rakenneratkaisuja, joissa on ollut saatavuusongelmaa. Keskustellaan ongelman syistä ja ratkaisumahdollisuuksista. Lisäksi työpajassa keskustellaan käytössä olevista ja sopivista keinoista aihepiirin kysynnän ja tarjonnan parittamiseen. Osaajarekisterien pitämiseen, samoin kuin tekijöiden tai tuotemerkkien nimeltä suosittelemiseen, on viranomaistyössä merkittäviä rajoituksia.

4. Valtiolta yksityiselle: luovutuskohteet, asema-alueet, yliopistokampukset. Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden roolit ja työnjako.

Jaakko Holma, Museovirasto (jaakko.holma@museovirasto.fi), Johanna Hakanen, Museovirasto (johanna.hakanen@museovirasto.fi)

Työpajassa keskustellaan alueellisten vastuumuseoiden ja Museoviraston viranomaisrooleista lyhyen alustuksen pohjalta. Erityisesti pyritään keskustelemaan esimerkkitapausten avulla. Keskustellaan myös aiempiin luovutus- ja kehityshankkeisiin liittyvän tiedon siirrosta Museovirastolta alueellisiin vastuumuseoihin.

5. Vastuumuseot ja kunnat, kiinteistöt ja strategiat

Liisa Nummelin, Satakunnan Museo (liisa.nummelin@pori.fi), Kalle Virtanen, Satakunnan Museo (kalle.virtanen@pori.fi), Riitta Niskanen, Lahden Museot (riitta.niskanen@lahti.fi), Teiju Autio, Museovirasto (teiju.autio@museovirasto.fi)

Kuntien erilaiset kiinteistö-, toimitila- ja kehittämisstrategiat ovat joskus ristiriidassa museoviranomaisten tavoitteiden kanssa. Miten yhteistyö eri toimialojen välillä onnistuu kunnan sisällä? Työpajassa vaihdetaan kokemuksia siitä, miten vastuumuseot ovat mukana kuntien työryhmissä ja strategioissa ja omien kunnallisten rakennusten suojelussa, korjaamisessa ja kehittämisessä.

Työpajan tavoitteena on

-tunnistaa olennaisia, kriittisiä kysymyksiä, kokemuksia ja kohennettavia asioita, joita vastuumuseot kohtaavat, -löytää ja jakaa hyviä, toimivia käytäntöjä, -pohtia, millaista yhteistyötä vastuumuseoiden on hyvä ylläpitää kuntien muiden hallintokuntien, erityisesti tila/kiinteistötoimen kanssa sekä -muotoilla, millaista tukea Museovirastolta odotetaan.