Seminaari ti 24.9 klo 13-16.30
Kirkkohallitus, Eteläranta 8, Helsinki (Mikael-Sali)

Mitä on aineeton elävä kulttuuriperintö? Miten hyödyntää moninaista kulttuuriperintöä paremmin omassa työssä? Minkälaista elävää perintöä on Suomessa? Kuinka kaikki tämä liittyy erilaisiin katsomuksiin? 

Kulttuuriperinnön näkökulma on viime vuosina laajentunut yhä enemmän aineellisesta aineettomaan – seinien, monumenttien ja museoesineiden sijasta sen keskiössä ovat ihmiset. Mitä kulttuuriperintö merkitsee ihmisten arjessa ja juhlassa, mitä arvoja ne meille välittävät, kenen kulttuuriperinnöstä puhutaan ja toisaalta mistä vaietaan? Aineeton elävä kulttuuriperintö tarjoaa monenlaisia lähtökohtia ymmärtää yhteisöön kuulumisen ja toisaalta ulkopuolisuuden teemoja. Tunnistamalla omaa kulttuuriperintöään tiedostaa myös omia asenteitaan toisten perinteitä kohtaan, jolloin omia asenteita voi tarvittaessa muuttaa. Elävällä kulttuuriperinnöllä on paljon annettavaa katsomuksiin liittyvässä työssä ja se tarjoaa työkaluja kohdata toisten kulttuuriperintöjä sensitiivisesti.

Seminaarin tavoitteena on tunnistaa omaa ja toisten kulttuuriperintöä, syventää ymmärrystä kulttuurisesta identiteetistä sekä vahvistaa omaa moninaisuuden osaamista. Työpajan käytännönläheiset vinkit tukevat esimerkiksi lasten ja nuorten minäkuvan rakentumista, moninaisuuden hyväksymistä ja lopulta parempaa yhteiskuntaa meille kaikille. Työpajoissa osallistujat pääsevät pyörittämään esimerkiksi Perintöhyrrää, jota voi soveltaa monipuolisesti omassa työssään. Tutuksi tulevat myös Kulttuurin vuosikellon moninaiset materiaalit, jotka ovat ehtymätön aarreaitta kulttuuriperinnön teemojen käsittelyyn erilaisten ryhmien kanssa. 

Työ liittyy Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta toteuttamiseen, josta Museovirasto vastaa. Elävän perinnön wikiluettelosta löytyy jo 240 esimerkkiä yli 400 erilaiselta yhteisöltä. Samalla tilaisuus osallistaa oman kulttuuriperinnön pohtimiseen uuden kulttuuriperintöstrategian hengessä ja noudattaa myös kansainvälisen Faron sopimuksen periaatteita, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kulttuuriperinnön, identiteetin ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä yhteiskunnassa.

Seminaarin järjestävät Kirkkohallitus, Museovirasto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS.

Seminaari on maksuton, avoin kaikille ja siihen ennakkoilmoittautuminen. Tapahtuma on suunnattu eri katsomusyhteisöjen edustajille, järjestöille, kouluttajille, kasvattajille ja tutkijoille. Seminaarin kieli on suomi. Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

Ilmoittaudu alla olevasta painikkeesta 16.9 mennessä. 

OHJELMA

13.00 Tervetuloa ja johdatus teemaan, Ilkka Tahvanainen ja Saana Tammisto, Kirkkohallitus 

13.15 Aineeton elävä kulttuuriperintö, Leena Marsio, Museovirasto ja Ira Vihreälehto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura

13.45 Eläviä perinteitä tallentamassa, Ilona Niinikangas, Helinä Rautavaaran museo

14.00 Katsomusopetus, etiikka ja lapsen autonomia, Eenariina Hämäläinen, opettaja, vuoden oppikirjailija

14.15 Katsomusten moninaisuus ja juhlaperinteet, Marja Laine, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry ja Kati Mikkola, Suomalaisen kirjallisuuden seura

14.25 Villivirsiä, Sirkku Rintamäki

14.30 Kahvit ja yhteisen mandalan rakentaminen, Johanna Mantere

 15.00 Jakautuminen keskusteleviin työpajoihin 

1.    Älä oleta! Kysy. Vita Linfast, projektiasiantuntija
Toiminnallisessa työpajassa tutkimme moninaisuutta ja interkulttuurista kompetenssia itsereflektion kautta. Tarkastelemme, miten voisimme syvemmin kohdata lapsia ja nuoria sekä perheitään tavallisessa arjessa.

2.    Kuoleman kohtaamisen kulttuurit, Rosamaría Bolom, psykologi, taiteilija, kouluttaja
Meksikossa Kuolleiden päivänä ihmisillä on mahdollisuus symbolisesti olla yhteydessä edesmenneisiin läheisiinsä. Niiden vastaanottamiseksi ihmiset valmistautuvat etukäteen valmistamalla vainajan suosikkiruoat, koristelemalla kukilla ja perinteen tyypillisillä elementeillä alttareina käytettävät tilat. Entä sinä, kuinka muistat vainajiasi? Keskustelevassa työpajassa jaamme perinteitä eri maista. Ota mukaan valokuva tai muu esine, rakennamme kollektiivisesti symbolisen alttarin.

3.    Kertomusten rooli osana kulttuuriperintöä, Raili Keränen-Pantsu, hankepäällikkö, KT
Työpajassa tarkastellaan ajassa liikkuvia kulttuurisia kertomuksia: Millaisia hyvän elämän malleja ne välittävät? Millaisille kertomuksille altistumme, millaisia valitsemme itse? Luvassa tutkimusperustaista tietoa, kohtaamisia ja uusi oivalluksia! 

16.00 Työpajojen purku 

16.30 Seminaari päättyy

Kuva: Rosamaria Bolom. Meksikolainen kuolleiden päivän alttari Kansallismuseossa 2019.