Kulttuuriympäristöpäivät 2019: Viihteen ja taiteen tiloissa
12.11.2019 09:30
Elokuvateatteri Maxim
Kulttuuriympäristöpäivät 2019
Viihteen ja taiteen tiloissa
Ajankohta: 12. - 13.11.2019
Paikka: Elokuvateatteri Maxim, sali 1, Kluuvikatu 1, Helsinki
Kulttuuriympäristöpäivät järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Päivien aluksi kohdistamme katseen kohti vuoden vaiheessa käynnistyvää alueellista vastuumuseojärjestelmää. Päivät jatkuvat Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuotista teemaa lainaten viihteen ja taiteen tilojen parissa.
Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kulttuuriympäristöasioissa toimiville viranomaisille, mutta myös muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita tapahtumaan.
OHJELMA
12.11. tiistai
Tervetulokahvi klo 9.30 alkaen
10.00 Tervetuloa
10.05 - 10.40 Satu Kähkönen ja Pirjo Hamari: Havaintoja VOS-neuvottelukierrokselta ja katse kohti uutta vastuumuseojärjestelmää
10.40 - 11.00 Mikko Härö: Kulttuuriympäristöyhteistyö
11.00 - 11.30 Keskustelua
11.30 - 13 Lounas (omakustanteinen)
13-13.45 Keskustelua aamupäivän aiheista
13.45 Kahvi
14.00 Viihteen ja taiteen tiloissa - johdatus loppupäivän teemaan
14.05 Johanna Björkman: Kolme vaihetta elokuvateatteri Maximin historiassa (1909 – 1974 – 2018)
14.20 Mika Koivusalo: Vekkula-elokuvan esittely
14.30 Vekkula The Movie (48 min.)
15.30 - 16.00 Keskustelua
Väliaika
Iltaohjelma
18.00 - 19.00 Opastus Helsingin kaupunginmuseon näyttelyyn (Aleksanterinkatu 16)
19.00 - 22.00 Illanvietto Helsingin kaupunginmuseolla (musiikkia, pientä syötävää ja juotavaa)
13.11. keskiviikko
9.15-9.30 Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Mari Männistön tervehdys
9.30 - 9.45 Johdatus päivän teemaan
9:45 Antti Lahelma: Kalliomaalaukset ja arkeoakustiikka
Antti Lahelma on tutkinut muinaisjäännöskohteiden akustisia ominaisuuksia. Hän on pohtinut mm. kaikua, resonanssia ja muita akustisia ilmiöitä sekä niiden merkitystä kalliomaalauksiin ja seitakohteisiin liittyen. Lahelma on dosentti Helsingin yliopistossa.
10:30 Anni Vartola: ”Vissi mainosarvo, puoleensavetävä luonne” – julkisista kirjastoista ja kirjastoarkkitehtuurista 1900-luvun jälkipuolella
Kirjastot rakennetaan julkisin varoin, niiden käyttö on maksutonta ja verkosto ulottuu koko maahan. Kirjastojen sijainti, ulkoasu, tilajärjestelyt ja kalustus kertovat kirjastolaitoksen kehityksestä. Monipuoliset palvelut ja tietotekniikka ovat muuttaneet kirjastojen toimintaa. Mutta julkisten kirjastojen ihanne säilyy: ihmisten tasavertainen oikeus tietoon ja sivistykseen.
Arkkitehti Anni Vartola laati käsikirjoituksen Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljongin 2018 Mind-Building-näyttelyyn. Esillä ollut suomalainen kirjastoarkkitehtuuri ja sen kehittyminen kiinnostivat ja Annia on kutsuttu puhumaan aiheesta eri puolille maailmaa. Tekniikan tohtori Anni Vartola toimii arkkitehtuurin teorian vanhempana yliopistonlehtorina Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.
11:15 Riitta Niskanen: Valtio tarttuu tahtipuikkoon
Eri puolilla maata on monikäyttöisiä kulttuuritaloja ja konserttisaleja. Rakentamista tukenut valtion kulttuuripolitiikka kannusti laatuun kaupunkikuvassa, arkkitehtuurissa ja toiminnallisuudessa. Ensimmäiset konserttitilat ovat keskustojen paraatipaikoilla, 1980-luvulla viherympäristössä veden äärellä ja 1900-luvun lopulla teollisuusrakennuksissa.
Riitta Niskanen on dosentti ja rakennustutkija, joka on julkaissut teoksen Missä soitto soi. Musiikkitilat Suomessa (2008). Kirjoittajana ansioitunut filosofian tohtori Niskanen työskentelee rakennustutkijana Lahden museoissa.
12.00 Lounas (omakustanteinen)
13.30-15.00 Kohdekäynnit
Osallistujamäärä max. 20 henk./kohde. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Töölön kirjasto
Professori Aarne Ervin suunnittelema Töölön kirjasto avattiin loppuvuodesta 1970 ja se edustaa 1960-luvun kotimaista tasokasta kirjastosuunnittelua. Kirjasto peruskorjattiin vuosina 2014–2016. Kierroksella tutustumme peruskorjauksen eri vaiheisiin ja kuulemme peruskorjauksen lähtökohdista ja tavoitteista sekä käyttäjän että rakennussuojeluviranomaisen näkökulmasta. Käynti on esteetön.
Finlandia-talo
Finlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962. Se on ainoa rakennus, joka toteutui Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmassa 1961 Töölönlahtea reunustaneista kulttuurirakennuksista. Talon konserttisiipi valmistui 1971. Kongressisiipi valmistui 1975, jolloin Suomi järjesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen.
Finlandia-taloon suunnitellaan laajaa teknistä perusparannusta, jonka yhteydessä uudistetaan myös talon palveluja ja tiloja sekä parannetaan esteettömyyttä. Talon sisätilat kunnostetaan alkuperäistä säilyttäen. Rakennuksen julkisivu uusitaan osana hanketta. Kohdekäynnillä tutustutaan Finlandia-talon korjaushankkeen keskeisiin kysymyksiin ja suunnitteluratkaisuihin. Kiertokäynti ei ole kaikilta osin esteetön.
Kansallisteatterin Pieni näyttämö
Kansallisteatteri valmistui 1902 ja laajennus 1930-luvulla. Pieni näyttämö valmistui 1954. Kansallisteatterista tuli maan ensimmäinen kaksinäyttämöinen teatteri. Suunnittelijat olivat nuoret arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren. Pienen näyttämön ulkoasu, ala-aula ja kerrosta ylempänä oleva lämpiö ovat pelkistettyä modernistista arkkitehtuuria.
Käynnin aiheena on tutustuminen Kansallisteatterin Pienen näyttämön nykytilanteeseen sekä käynnissä olevaan peruskorjaussuunnitteluun ja sen tavoitteisiin. Kiertokäynti ei ole esteetön.
Suomen kansallisooppera ja -baletti
Kansallisooppera, maan ainoa ammattioopperatalo, valmistui 1993. Sen suunnittelu- ja rakennusvaihe kesti parikymmentä vuotta. Arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen suunnittelivat toiminnallisesti punnitun ja sisätiloiltaan viimeistellyn rakennuksen. Kohdekäynnillä kerrotaan oopperan ylläpito- ja muutossuunnittelusta. Opastettu kierros vie oopperan ja baletin kulissien taakse: työpajoihin, verstaisiin ja harjoitustiloihin.
Arkeologinen kävely ja tutkimusesittely
Arkeologinen iltapäiväkävely Kruununhaan kaduilla. Kierros lähtee liikkeelle Helsingin kaupunginmuseon aulasta. Oppaina kaupunginmuseon arkeologit ja kävelyllä poiketaan mm. Burzin pihalla, Senaatintorilla ja Aleksanterinkadulla ja kerrotaan kohteiden tutkimuksista. Lopuksi palaamme kaupunginmuseon aulaan, jossa kuulemme tutkija John Lagerstedtin esitelmän Vanhan tulli- ja pakkahuoneen arkeologiset kaivaukset Helsingin Kruununhaassa 2018.
Ilmoittautuminen 25.10.2019 mennessä.
Peruthan ilmoittautumisen mikäli et pääsekään paikalle.