OHJELMA

Tiistai 31.3.

Tervetulokahvit klo 11.45

12.30-12.45 Tervetuloa: Tuulia Tuomi, Hämeenlinnan kaupungin museo

12.45-13.30

Merialuesuunnittelu Suomessa: Heidi Lusenius, Varsinais-Suomen Liitto

Museovirasto, BalticRIM-hanke ja merialuesuunnittelu: Sallamaria Tikkanen, Museovirasto

13.30-14.15

Kulttuuriperinnön huomioiminen virtavesihankkeissa: Maija Matikka, Museovirasto

Kulttuuriperintö Satakunnan virtavesikunnostuksissa: Liisa Nummelin ja Leena Koivisto, Satakunnan Museo

14.15-14.45 Kahvi

14.45-15.30 Kulttuuriympäristön valtionavustukset: Harri Metsälä, Museovirasto

15.30-16.00 Kulttuuriympäristö Hämeenlinnan suunnittelussa: maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki, Hämeenlinnan kaupunki

Väliaika

Iltaohjelma

Tutustuminen paikallisiin kohteisiin klo 18 alkaen

1. Linnankasarmin historiaa -kävelykierros. Samuel Fabrin, Museo Militaria

Linnankasarmin historiaa - kävelykierroksella nostetaan esiin Linnankasarmin vaiheikas historia. Näihin kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin varhaisvaiheet, venäläinen sotaväki, itsenäisen Suomen armeija sekä vuoden 1918 tapahtumat. Ulkona tehtävällä kierroksella kävelymatkaa kertyy Linnankasarmin alueella noin 1,5 km. Reitti on helppokulkuinen muttei täysin esteetön.

2. Puretut talot, kadonneet kodit -kierros: Liisa Koskelainen, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Hämeenlinnan keskusta koki suuria muutoksia 1950–1970-luvuilla. Muutaman vuosikymmenen aikana merkittävä osa vanhaa kaupunkikeskustaa purettiin ja tilalle rakennettiin uusia toimitiloja yrityksille ja asuntoja kaupunkilaisille. Keskustasta purettiin sekä vanhoja puutaloja että 1900-luvun alun jugend-kivitaloja.Tuhotut talot, kadonneet kodit -kierroksella menetetty kaupunkikuva herää henkiin kaupunginmuseon kuva-arkiston materiaalin avulla. Opastuksella tutustutaan mobiililaitteilla kaupungin keskustan purettuihin rakennuksiin niiden entisillä paikoilla. Opas kertoo puretun rakennuksen historiaa ja valokuvien avulla saadaan käsitys siitä, millainen kaupungin keskusta oli menneinä vuosikymmeninä.Aloitamme Museo Skogsterin museokaupasta. Kierros kestää reilun tunnin.

OHJELMA

Keskiviikko 1.4

9.00-9.20 Ajankohtaista toimintaympäristössä ja lainsäädännössä: Ulla Salmela, Museovirasto

9.20-9.40 Museoviraston koekaivausryhmä: Marianna Niukkanen, Museovirasto

9.40-10.00 Museoviraston vedenalainen kenttätiimi: Minna Koivikko, Museovirasto

10.00-10.20 Puutalo oy:n tyyppitalot: Juhana Lahti, Petteri Kummala, Arkkitehtuurimuseo

Kysymyksiä / keskustelua

10.30-12.00 Työpajat

1. Kirkollinen kulttuuriperintö VARK hankkeessa

Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto (satu.mikkonen-hirvonen@museovirasto.fi), Teija Tiitinen, Museovirasto (teija.tiitinen@museovirasto.fi)

Muinaisjäännösrekisterissä on tällä hetkellä yhteensä 204 kirkkorakennetta, joista 162 on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Osa näistä on edelleen käytössä olevien kirkkojen osia, osa maan alla tai vielä näkyvissä olevia kiviperustuksia ja osa - kuten Inkoon Prästgården – ovat ilmeisesti kirkon rakentamisen aikaisia maarakenteita. Valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden valinnassa periaatteena on muodostaa alueellisesti, tyypillisesti ja ajallisesti kattava kokonaisuus Suomen muinaisuudesta. VARK-luetteloon ehdotettuja kirkollisia kohteita on nyt yhteensä 28. Ne edustavat melko kattavasti kaikkia muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kirkollisia kohteita, mutta varsinkin Etelä-Suomessa painottuvat keskiaikaan. Lisäksi alueellisesti ne muutamaa itärajan tuntumassa olevaa kohdetta lukuun ottamatta, painottuvat vahvasti niihin osiin Suomea, joihin kristinusko on omaksuttu sen varhaisvaiheessa. Pitäisikö ehdotettujen kohteiden luetteloa laajentaa alueellisesti ja miten katetaan ajalliset puutteet? Mitä lisäarvoa muinaismuistolain ja kirkkolain lisäksi kohteelle tulee siitä, että se otetaan mukaan VARK -luetteloon ja miten VARK kriteereitä sovelletaan kirkollisissa kohteissa. Kirkolliseen kulttuuriperintöön liittyy muita kohteita enemmän myös voimakkaita tunneperäisiä kysymyksiä, joiden vaikutusta arviointikriteereihin tulee pohtia yksityiskohtaisemmin.

2. Miten suojella ennakoivasti?

Elisa El Harouny, Museovirasto (elisa.elharouny@museovirasto.fi, Anna Lyyra-Seppänen, Pirkanmaan maakuntamuseo (anna.lyyra-seppanen@tampere.fi)

Suuri määrä arvokasta rakennusperintöämme on edelleen ”lainsuojattoman” asemassa. Työpajassa keskustellaan ennakoinnin merkityksestä, mahdollisuuksista ja menettelytavoista. Erityisesti keskitytään siihen, minkälaisissa tilanteissa maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa menettelyä ei koeta suojelun turvaamisen kannalta riittäväksi, ja olisiko tällöin tarpeen soveltaa rakennusperintölakia (laki rakennusperinnön suojelemisesta, 2010/498). Syynä rakennusperintölain käyttöön voi olla esim. kohteen huomattava merkitys, kaavoituksella toteutettavan suojelun riittämättömyys tai sijainti asemakaavoittamattomalla alueella. Työpajassa pohditaan mahdollisuuksia kehittää ennakoivan rakennussuojelun valtakunnallista toimintakulttuuria Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden kesken. Päämääränä olisi tunnistaa entistä järjestelmällisemmin merkittävää ja suojelutilanteen kannalta uhanalaista rakennusperintöä sekä arvioida suojelun mahdollisuuksia maankäyttö- ja rakennuslain tai rakennusperintölain mukaisin keinoin.

3. Muinaisjäännösrekisteri haltuun

Minna Ryyppö, Museovirasto (minna.ryyppo@museovirasto.fi), Sirkka-Liisa Seppälä, Museovirasto (sirkka-liisa.seppala@museovirasto.fi)

Työpajassa perehdytään muinaisjäännösrekisterin ja Museokartan käyttöön (tietojen tallentaminen ja muokkaus, haut ja muut toiminnot, aineistot). Työpaja on tarkoitettu erityisesti uusille muokkauskäyttäjille, mutta muutkin koulutusta haluavat voivat osallistua.

4. Tavanomaisten perinteisten tekniikoiden saatavuus rakennusten korjauksessa

Harri Metsälä, Museovirasto (harri.metsala@museovirasto.fi), Anne Uosukainen, Pirkanmaan maakuntamuseo (anne.uosukainen@tampere.fi)

Vanhan rakennuksen korjaamisessa edellytämme rakentamisajankohdalle luonteenomaisten materiaalien ja rakennustapojen käyttämistä. Se voi osoittautua vaikeaksi yllättävissäkin tapauksissa, jos vielä aivan hiljattain tavallisin rakennusmateriaali tai -tapa ei olekaan saatavilla. Mitä tehdä, jos rakennuksen omistaja ilmoittaa, ettei kolmiorimahuopakatteen tekeminen ole mahdollista, koska ei löydy tekijöitä? Mitä hänen kannustamisekseen/auttamisekseen voi tehdä? Miten pitkälle viranomainen voi mennä mahdollisen tekijän tai materiaalitoimittajan luokse opastamisessa?Työpajassa kartoitetaan tyypillisimpiä tavanomaisia materiaali- ja rakenneratkaisuja, joissa on ollut saatavuusongelmaa. Keskustellaan ongelman syistä ja ratkaisumahdollisuuksista.Lisäksi työpajassa keskustellaan käytössä olevista ja sopivista keinoista aihepiirin kysynnän ja tarjonnan parittamiseen. Osaajarekisterien pitämiseen, samoin kuin tekijöiden tai tuotemerkkien nimeltä suosittelemiseen, on viranomaistyössä merkittäviä rajoituksia.

5. Valtiolta yksityiselle: luovutuskohteet, asema-alueet, yliopistokampukset. Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden roolit ja työnjako.

Jaakko Holma, Museovirasto (jaakko.holma@museovirasto.fi), Johanna Hakanen, Museovirasto(johanna.hakanen@museovirasto.fi)

Työpajassa keskustellaan alueellisten vastuumuseoiden ja Museoviraston viranomaisrooleista lyhyen alustuksen pohjalta. Erityisesti pyritään keskustelemaan esimerkkitapausten avulla. Keskustellaan myös aiempiin luovutus- ja kehityshankkeisiin liittyvän tiedon siirrosta Museovirastolta alueellisiin vastuumuseoihin.

6. Vastuumuseot ja kunnat, kiinteistöt ja strategiat

Liisa Nummelin, Satakunnan Museo (liisa.nummelin@pori.fi), Kalle Virtanen, Satakunnan Museo (kalle.virtanen@pori.fi), Riitta Niskanen, Lahden Museot (riitta.niskanen@lahti.fi), Robin Landsdorff, Museovirasto (robin.landsdorff@museovirasto.fi), Teiju Autio, Museovirasto (teiju.autio@museovirasto.fi)

Kuntien erilaiset kiinteistö-, toimitila- ja kehittämisstrategiat ovat joskus ristiriidassa museoviranomaisten tavoitteiden kanssa. Miten yhteistyö eri toimialojen välillä onnistuu kunnan sisällä? Työpajassa vaihdetaan kokemuksia siitä, miten vastuumuseot ovat mukana kuntien työryhmissä ja strategioissa ja omien kunnallisten rakennusten suojelussa, korjaamisessa ja kehittämisessä. Työpajan tavoitteena on tunnistaa olennaisia, kriittisiä kysymyksiä, kokemuksia ja kohennettavia asioita, joita vastuumuseot kohtaavat, löytää ja jakaa hyviä, toimivia käytäntöjä, pohtia, millaista yhteistyötä vastuumuseoiden on hyvä ylläpitää kuntien muiden hallintokuntien, erityisesti tila/kiinteistötoimen kanssa sekä muotoilla, millaista tukea Museovirastolta odotetaan.

12.00-13.00 Lounas (12 €, HUOM! maksetaan etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä. Maksun voi suorittaa verkkopankissa tai yleisimmillä luottokorteilla.)

13.00-14.00 työpajat kokoontuvat vetämään tulokset yhteen (työpajatiloissa)

14.00-15.00 työpajojen tulosten esittely

15.00 Päätöskahvi & hyvää kotimatkaa