MUSEOLAIN JA MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN MERKITYS KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖLLE

Viidensillä Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivillä keskitytään museolain ja museoiden valtionosuusuudistuksen merkitykseen 2020-luvun kulttuuriympäristötyölle. Päivien ohjelmassa on myös katsaus ajankohtaisiin muutoksiin lainsäädännössä sekä kulttuuriympäristötyön käytäntöihin liittyviä työpajoja.

Päivien tavoitteena on edistää yhteisiä käytäntöjä ja luoda mahdollisuus ammattilaisten yhteiselle keskustelulle. Tilaisuus on suunnattu erityisesti tulevien alueellisten vastuumuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristötehtävissä työskenteleville. Museovirasto järjestää päivät yhteistyössä Porvoon museon kanssa.

OHJELMA

tiistai 2.4.2019

Tervetulokahvit klo 11.45

Klo 12.30 Tervetuloa, Mikko Härö, Museovirasto & Marina Catani, Porvoon museo

12.50-13.15 Museolain uudistus ja valtionosuusuudistus, Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriö

13.15-14.15 Alueellisten vastuumuseoiden ja Museoviraston yhteistyö, Mikko Härö, Museovirasto

14.15–14.45 kahvi

14.45–16.00 Paneeli: Alueellinen kulttuuriympäristötyö 2020-luvulla (Mikko Härö, Tiina Merisalo, Miikka Kumpulainen, Tarja Raninen-Siiskonen, Minna Heljala)

Iltaohjelma

Tutustuminen paikallisiin kohteisiin klo 18 alkaen

1. Vanha Porvoo ja Linnamäki:Tutustutaan kävellen keskiajan ja 1700-luvun Porvooseen. Lähtopaikka ja aika: Raatihuoneentori klo 18. Oppaana museolehtori Hannele Tenhovuori.

2. Empire-Porvoo: Tutustutaan kävellen Porvoon Empirekeskustaan ja kulttuuriympäristön vaalimishaasteisiin. Lähtöpaikka ja aika: Borgå Gymnasiumin (Lukiokatu 10) edestä klo 18. Oppaana rakennustutkija Juha Vuorinen.

3. Porvoon museon rakennukset ja näyttelyt:Vanha raatihuone, klo 18 (Albert Edelfelt, Ville Vallgren, Johan Knutson, Iris, Saara Hopea, Wallensköldin ja Sonck-Majewskin lahjoituskokoelma ym.) ja Holmin talo klo 18.50 (1700-luvun kauppiaskoti, interiööri, Nils Schillmark ym.). Oppaana museolehtori Margaretha Jämbäck. 

4. Näsin kartano: Näsinmäentie 1, klo 18. Näsinmäellä sijaitsee Näsin kartano, joka kuului 1500-luvulla Uudenmaan kymmenen suurimman kartanon joukkoon. Sen nykyinen päärakennus on todennäköisesti rakennettu 1810–1830-lukujen välisenä aikana, vaikka sen arkkitehtuuri viittaakin 1700-luvun kustavilaiseen tyyliin. Kartanon kuuluisimpia omistajia olivat Näse-Jutte ja hänen poikansa, pormestari Calle Holm. Nykyisin kartanossa toimii galleria. Tämän hetkinen näyttely ”Pieni kaupunki – Suuria taiteilijoita” esittelee porvoolaisia taiteilijoita, jotka vaikuttivat vahvasti porvoolaisessa kulttuurielämässä 1950- luvulta 1990- luvulle. Esillä on Stig Fredrikssonin, Karin ja Åke Hellmanin, Thor Lindroosin, Juhani Linnovaaran, Tuomas Renvallin, Lennart Segerstrålen ja Kimmo Warjosen teoksia yksityiskokoelmista. Kulttuurilla on ollut merkittävä rooli Porvoon historiassa. Näyttelyssä halutaankin tuoda esille Porvoon ainutlaatuista ja rikasta taiteilijaperintöä. Näyttely on samalla viisi vuotta sitten kuolleen kuvanveistäjä Tuomas Renvallin muistonäyttely.

Illallinen klo 19.30 ravintola Zum Beispiel, Rihkamakatu 2

(omakustanteinen 28 €, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä)

Alkupalapöytä:
Zumin Caesarsalaattia
Grillattua paprikaa, kesäkurpitsaa ja munakoisoa
Hummusta, tsatsikia ja viininlehtikääryleitä
Miniluumutomaatteja, basilikaa ja puhvelimozzarellaa
Luomusalaattia ja yrttikastiketta
Luomuleipävalikoima, kirnuvoita
Gourmetsuola - ja oliiviöljyvalikoima
Pääruoka:
Hiiligrillattua maalaisbroileria
Parsakastiketta, Vessön perunoita
Kevätvihanneksia
Jälkiruoka:
omatekoinen jäätelö

keskiviikko 3.4.2019

9.00-9.30 Katsaus vanhan Porvoon suojeluun, Juha Vuorinen, Porvoon museo

9.30-10.00 Ajankohtaista kulttuuriympäristön lainsäädännössä, Juha Maaperä, Museovirasto

Klo 10.15-10.30 Johdattelu ja siirtyminen työpajoihin

TYÖPAJAT

1.Kulttuuriympäristön asiantuntijoiden yhteistyö

Satu Kähkönen ja Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Museovirasto, Sini Saarilahti, Lappeenrannan museo

Museolain ja museoiden valtionosuusuudistuksen tavoitteena on, että alueellisten vastuumuseotehtävien hoitaminen tulee järjestetyksi kattavasti koko maassa. Museoiden vuoden 2020 alussa aloittaviin alueellisiin vastuumuseoihin tullaan palkkaamaan uusia kulttuuriympäristön asiantuntijoita. Osassa museoita tehtävät ovat kokonaan uusia. Työpajassa keskustellaan Museoviraston ja tulevien alueellisten vastuumuseoiden välisestä ja museoiden keskinäisestä yhteistyöstä, viranomaistyönoheistuksesta ja tiedonjakamisen muodoista. Työpajan pääpaino on uudistuksen mukanaan tuomissa ajankohtaisissa tarpeissa esim. uusien kulttuuriympäristöasiantuntijoiden perehdyttämisen suunnittelussa, mutta työpajassa käydään läpi myös jo olemassa olevia yhteistyömuotoja, pohditaan niiden toimivuutta ja kehittämisestä.

2. Eri tyyppisten korjaushankkeiden yhteiset restaurointiperiaatteet

Iida Kalakoski ja Pekka Lehtinen, Museovirasto

Rakennusperintöä vaalitaan monenlaisin menetelmin ja työkaluin, erilaisissa kohteissa ja hankkeissa. On kuitenkin myös yleisiä ja perustavanlaatuisia restauroinnin periaatteita, joita kaikissa rakennussuojelun kohteissa tulisi soveltaa. Museoviraston korjausohjeistuksen kehittäminen –hankkeessa ollaan parhaillaan päivittämässä rakennusperinnön korjaamisen yleisiä suosituksia (vrt. 1990-luvulla laadittu Museoviraston korjauskortti 1). Työpajan työn pohjaksi hankkeessa työskentelevät Iida Kalakoski ja Pekka Lehtinen esittelevät työn alla olevia restauroinnin periaatteiden kuvauksia. Työpajassa vertaillaan millaisin painotuseroin nämä yleiset periaatteet soveltuvat ohjenuoraksi erilaisissa hankkeissa. Periaatteiden sovellettavuutta tutkitaan todellisten kohde-esimerkkien kautta. Ne valitaan työpajassa osallistujien ehdottamista ajankohtaisista esimerkeistä.

3. Mikä on SuALT? Lisääkö se arkeologin työtaakkaa? Löytöilmoitukset ja viranomaistyö VOS-tulevaisuudessa – kysymyksiä ja kehitysideoita linkitetyn löytötietokannan viranomaistoimintoihin

Ville Rohiola ja Päivi Maaranen, Museovirasto, Anna Wessman ja Helinä Parviainen, Helsingin yliopisto

Arkeologisten löytöjen ilmoittaminen uudistui sähköiseksi Ilpparin myötä. Seuraava uudistusaskel on jo käynnissä. Helsingin yliopisto, Museoviraston ja Aalto-yliopiston yhteinen SuALT-projekti kehittää parhaillaan uutta avointa tietokantaa, jossa kansalaiset jakavat tietoa tekemistään löydöistä. Löytöjä tunnistetaan ja tutkitaan yhteistyössä arkeologian ammattilaisten kanssa. Kun projekti päättyy vuonna 2021, tietokanta siirtyy osaksi Museoviraston palveluja. Löytöilmoitukset pyritään käsittelemään tulevaisuudessa järjestelmän avulla. Työpajassa pohditaan ja keskustellaan SuALT-tietokannan ominaisuuksista ja tarpeista viranomaisen näkökulmasta. Lähtökohtana on pohtia, mitä viranomainen tekee ja miksi. Lisäksi pohdimme sitä, miten löytöilmoituksia koskevat työt tulisi jakaa viranomaisten kesken, ja mitä ovat eri toimijaroolit ja niitä koskevat oikeudet. Tärkeänä kysymyksenä on se, miten löytöjen paikkatieto tulisi julkistaa, kenelle tieto siitä kuuluu ja kuka sen julkaisee. Lisäksi mietitään, mitkä tietokannat ja aineistot tulisivat olla linkitettyinä SuALTin kanssa. Työpajassa osallistut ja vaikutat tietokannan kehittämiseen.

4. Historiallisen ajan kaupungit – valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita

Leena Koivisto, Satakunnan museo, Tanja Ratilainen, Turun museokeskus, Teija Tiitinen, Museovirasto

Muinaisjäännösrekisterissä on yhteensä 24 kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkittyä historiallisen ajan kaupunkialuetta. Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet -hankkeessa (VARK) tavoitteena on arvioida, mitkä kohteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan luokitella valtakunnallisesti merkittäviksi. Näiden kohteiden säilyminen pyritään turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Maankäytön suunnittelun tulisi tukea kohteiden suojelua. Kajoamislupien tai tutkimuslupien käsittelyssä VARK-kohteilla on muita kohteita tarkemmat kriteerit. Historiallisen ajan kaupungit ovat merkittäviä arkeologisia kohteita, mutta miten VARK hankkeen suojelutavoitteita voidaan toteuttaa kaupunkialueilla, jotka ovat jatkuvan aktiivisen rakentamisen kohteita? Mikäli suojelutavoitteita ei voida toteuttaa, onko niitä mielekästä ottaa arviointiin mukaan? Tai tulisiko niiden suojelulle luoda omat muita väljemmät tavoitteet? Lisäksi pohditaan sitä, mitä erityiskriteereitä historiallisen ajan kaupunkien väliselle arvottamiselle tulisi asettaa?

5. Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen suojelun vaikeus ja helppous

Sari Mäntylä-Asplund ja Veli-Pekka Suhonen, Museovirasto ja Andreas Koivisto, Vantaan kaupunginmuseo

Maaseudun historiallisia asuinpaikkoja käsitellään jatkuvasti maankäyttöön liittyvissä viranomaislausunnoissa. Ohjeistuksesta ja keskusteluista huolimatta niiden luokittelu ja suojelu kaavoituksessa ja muussa maankäytössä aiheuttaa edelleen ongelmia ja kysymyksiä. Työpajassa käsitellään historiallisten asuinpaikkojen suojelua, luokittelua, rajaamista, arvottamista ja tutkimusta mm. seuraavien kysymysten pohjalta. Mikä on kiinteä muinaisjäännös? Pitäisikö käsitteestä muu kulttuuriperintökohde luopua? Pitäisikö keskustelun painopiste suunnata käytössä olevista kylänpaikoista autioituneiden kylänpaikkojen paikantamiseen ja suojeluun? Miten luokittelu pitäisi tehdä? Arvostetaanko ehkä tiedostamattakin toisia kohteita (esim. kylät, kartanot ja pappilat) enemmän kuin toisia (esim. torpat, mäkituvat ja karjamajat)? Mitä historiallisten asuinpaikkojen tutkimisesta ja selvitysten tekemisestä esimerkiksi kaavoituksessa pitäisi ja voidaan edellyttää? Miten suhtautua vaikeasti luokiteltaviin talonpohjiin ja miten niiden kuvailu inventoinnissa auttaisi viranomaistyötä? Miten asuinpaikkojen suojelua ja tutkimuksellista tilannetta pitäisi huomioida alueellisten erojen näkökulmasta? Osallistujilta toivotaan lisäkysymyksiä ja omia esimerkkejä vastaan tulleista ongelmista.

6. Julkinen vastuu rakennusperinnöstä- rapautuuko se, mitä voimme tehdä?

Liisa Nummelin, Satakunnan museo, Satu Taivaskallio ja Teiju Autio, Museovirasto

Valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja rakennusryhmiä jää tyhjilleen ja on vailla hoito- tai korjaustoimenpiteitä. Kyseessä voi olla jopa kuntien avainkohteita, joille ei löydetä uutta käyttöä. Rakennukset rapistuvat pahimmassa tapauksessa korjauskelvottomiksi. Pidämmekö kiinni suojelusta vai luovutammeko? Suhtautuminen suojeluun on muuttunut lyhyen ajan sisällä kielteisemmäksi. Uudelleenkäyttöhankkeet eivät mene syystä tai toisesta maaliin saakka. Vanhat rakennukset käyvät etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella huonosti kaupaksi. Suojelun purkaminen tulee liian usein esille – vedotaan esim. korjauskustannuksiin. Miten ratkaisemme tällaisia vaikeita asioita, pidämmekö kiinni suojelusta? Mitkä ovat viranomaisen vaikutusmahdollisuudet? Asiaan nivoutuu ajatus vanhan rakennuksen käyttökelpoisuudesta versus sisäilmaongelmat. Työpajassa pohditaan museoviranomaisen vaikutusmahdollisuuksia vastaavanlaisissa tilanteissa.

12-13 lounas (omakustanteinen)

13-14 työpajat kokoontuvat vetämään tulokset yhteen (työpajatiloissa)

klo 14-15 työpajojen tulosten esittely & kahvi

15 Päätös & hyvää kotimatkaa