ESITYS ON PERUTTU KORONATAPAUKSEN VUOKSI

Huomio kaikki karjalaiset, kansanrunouden ystävät, kantelemusiikin kuuntelijat ja teatterin harrastajat – marraskuussa on mahdollisuus nauttia sekä silosäkeistä että itkuvirsistä, kun kuudentoista vuoden takainen Rautamuurahaisten sukua palaa näyttämölle.

Ritva Holmbergin dramatisoima ja ohjaama esitys lämmitetään hänen tyttärensä Anninan johdolla ja lavalla nähdään alkuperäisteoksessakin mukana olleet Eeva Litmanen, Karoliina Franck ja Vilma Timonen. 

Larin Parasken elämästä ei puuttunut jännitystä eikä hänen säkeistään kekseliäisyyttä. Köyhästä inkerikosta tuli suomalaisen kansallisromantiikan keulakuva, jota esiteltiin kuin nähtävyyttä Helsingin seurapiireille ja kulttuurikermalle. Muistin jumalattareksikin kutsuttu Paraske lauloi mistä tahansa aiheesta eikä empinyt edes Jean Sibeliuksen edessä. Kotona Sakkolan kylässä Vaskelassa hän raatoi kivuliaan miehensäkin puolesta ja haki Pietarista ottolapsia, joiden hoidosta sai lisäansioita. Jos itku irtosi häneltä helposti, niin vielä herkemmin herahti nauru. Molempia kuullaan esityksessä, jossa soi myös kannel ja kaikuu laulu. Näyttelijä Eeva Litmanen ja tyttärensä Karoliina Franck ovat Parasken sukulaisia suoraan alenevassa polvessa ja Vilma Timonen kansanmusiikin lehtori ja musiikin tohtori Sibelius-Akatemiassa. Yhdessä he ovat svengaava trio, joka loihtii katsojan silmien eteen tuokiokuvia 130 vuoden takaa ja elävöittää historiaa. 

Esityksen aluksi tutkija Senni Timonen avaa kalevalaista naiskuvaa, ja sen jälkeen avoin keskustelu Paraskesta taiteilijoiden kanssa.

Mie synnyin ilomäelläilo kasvoin kartanolla: 
issoin ilon suvaitsi 
emmoin lavian laulun 
sissoin jalan siviän 
velloin tasaisen tantsun. 
Itse oon ilon tekijä 
kaiken konstin koittelija

Esitykseen on vapaa pääsy.

Ohjelman toteuttamista ovat tukeneet Koneen säätiö sekä Valamo-säätiö.

Ohjelma on osa Mirhantuojat-projektia.

Ennen esitystä on mahdollisuus nauttia lounasta klo 11.30-14 ja tutustua Sofiaan.