Sisällöt ja jaksot:
Jakso 1. Psyykkisen vahvuuden osatekijät ja joustavuus, 14.05.2025, klo 9.00-12.00
Terveyden ja hyvinvoinnin kokemisen kannalta on tärkeää huomioida elämän kokonaiskuormitus. Tällä jaksolla tuodaan esille keskeiset hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Luodaan kuvaa kuinka mentaalisilla taidoilla ja ajattelulla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille sekä töissä että vapaa-ajalla.
Ajatuksilla on tyypillistä harhailla, luoda uhkakuvia ja harhautua epäoleellisiin, silloinkin kun sitä vähiten toivoisimme. Ongelmallisinta ei ole kuitenkaan ole tahdon puute tai mielen heikkous, vaan taipumus nähdä mielen normaali toiminta ongelmana. Voimme herkästi luulla, että järkevintä olisi tehdä sitä, mikä tuntuu mukavimmalta tai mitä haluamme, valitettavasti mieli ei tottele käskyjä samaan tapaan kuin vaikkapa keho.
Meidän tulisi oppia se, että ongelmat ja negatiiviset tunteet voivat myös auttaa meitä hyvinvoinnin tielle. Nämä ns. haitalliset uskomukset voidaan kääntää hyvinvointia edettäviksi asioiksi. Se tarkoittaa hyväksyvään havainnointiin ohjaamista, oleelliseen keskittymistä ja tietoiseen toimintaan valmentamista sekä psykologiseen joustavuuteen opettelua. Lisäksi ensimmäisellä jaksolla kuvataan sisäisen motivaation neljä keskeistä tekijää.
Sisältö:
- Kohti hyvinvointia – tilannekuvan luonti hyvinvoinnista
- Esteet hyvinvoinnin saavuttamisessa
- Mistä lisää voimavaroja – oikeat rutiinit käyttöön
- Hyvä ajattelu - Irtautuminen haitallisista ajattelumalleista
- Itsensä johtaminen – keinoja ja tavoitteita
- Sisäisen motivaatio synty
Jakso 2. Kiireen alas-ajo ja stressin purku, 21.05.2025, klo 9.00-12.00
Stressi on yksi aikamme suurimmista haasteista. Toisaalta se on myös suuri voimavara. Stressi on kuormitustila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että ihminen alkaa oirehtia. Usein stressi on pitkäkestoista, mutta myös äkilliset kuormittavat tilanteet voivat synnyttää stressireaktion.
Stressaantuneesta tuntuu siltä kuin hänen henkiset voimavaransa eivät riittäisi. Toisaalta taas stressi antaa energiaa ja voimaa, millä saada asiat tehtyä.
Kiire ja stressi eivät ole asioita, joita pitää opetella sietämään enemmän, vaan joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Stressiä voi selättää monin eri tavoin, ja jokaisen on tärkeä löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin. Jakson aikana saat konkreettisia neuvoja ja ohjeita, miten stressiä opitaan välttämään ja hillitsemään.
Ajankäytön hallinnasta ja tehokkuudesta on tullut yhä keskeisempiä työelämätaitoja. Monen asian tekeminen yhtä aikaa -multitaskaaminen, on monelle tuttua, mutta onko se tehokasta? Ajankäyttö on yksi itsensä johtamisen taito. Kiireen tuntu syntyy mm. keskeytyksistä, jatkuvasta kokoustamisesta, multitaskaamisesta, lukemattomista sähköposteista jne. Koulutuksessa annamme sinulle vinkkejä oman kiireesi ja ajankäyttösi pohdintaan ja siihen, miten työskennellä viisaammin, ei lujemmin.
Sisältö:
- Mistä stressi tulee ja syntyy?
- Stressi ja työ - keinoja stressin leikkaamisen työssä
- Tilannestressin purkuun liittyviä keinoja
- Pitkäaikaisen stressin hallintaan liittyviä keinoja
- Tunnetaitojen kehittäminen
- Hyvä uni (ylivireyden rauhoittaminen)
- Kiireen alasajo
- Onko kiire tehokkuuden mitta?
Jakso 3. Palautuminen ja mentaalisten taitojen harjoittelua, 10.06.2025, klo 9.00-12.00
Olemme huomanneet, että kaikkein eniten palautumisen tarpeessa olevilla ihmisillä on vaikeaa irtautua työstä. Tämä taas johtuu usein korkeasta työhön sitoutumisesta. Kun halu pärjätä on kova, ajatellaan helposti, että tekemällä koko ajan ”jotain” antaa se lisäarvoa tavoitteiden saavuttamiselle. Tärkeämpää kuin rasittaminen ja hermoston ja ajatusten kuormittaminen olisikin palautumista edistävät asiat.
Äärirajoilla tapahtuvan työn jatkuessa pitkään voimavarat ovat uhattuna, mikä aiheuttaa stressiä ja pahimmillaan uupumista. Ajatukset on hyvä johtaa johonkin muuhun. Keinot voivat olla monenlaisia. Psykologinen irrottautuminen edellyttää kuitenkin taitoa ja energiaa itsesäätelyyn.
Mentaaliharjoittelun tärkeys jää usein varjoon, vaikka niiden voima on kiistaton, kun tavoitellaan hyvinvointia, tavoitteiden saavuttamista omassa elämässä tai erinomaista suoritusta. Psyykkisiin taitoihin kuuluu muun muassa asenne, paineensietokyky, itsetuntemus, keskittyneisyys, rentoutuminen, irti päästäminen, rohkeus, joustavuus, motivaatio ja itseluottamus.
Käytännön psyykkisten taitojen harjoitteluun kuuluu muun muassa rentoutuminen, mielikuvaharjoittelu, ns. ankkurointitekniikat, positiivinen itsepuhe ja visualisointi sekä erilaiset oman minän arvioinnit. Psyykkisestä harjoittelusta eli mentaaliharjoittelusta voi hyötyä kuka tahansa. Sinun ei tarvitse olla minkään alan huippuosaaja käyttääksesi mentaaliharjoittelun tekniikoita saavuttaaksesi tavoitteesi elämän eri osa-alueilla. Tässä jaksossa käydään läpi mentaalisia taitoja sekä avataan ovia niiden hallintaan. Pääset konkreettisesti ”makustele-maan” harjoitusten kautta joitakin harjoitteita, joita MM-tason urheilijat ovat tehneet. Mm. kuuden sekunnin rentoutumismetodia. Työstä irtaantuminen.
Sisältö:
- Mentaalisten taitojen harjoittelua
- Palautuminen - miten opin palautumaan päivän rasituksista
- Energisyyden rytmisyys – flow-tilaa kohti
- Rentoutumisen, keskittyneisyyden ja rauhoittumisen taito
- Visualisointiharjoittelu ja vahvistavat ”mielen ankkurit”
- Itsemyötätunto ja joustavuuden taito
_