Sisällöt ja jaksot:

2. Jakso Stressi voimavaraksi ja kiireen alas-alasajoa,  11.06.2023 klo 9.00 - 12.00 +/- 15 min.

Stressi on yksi aikamme suurimmista haasteista. Toisaalta se on myös suuri voimavara. Stressi on kuormitustila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että ihminen alkaa oirehtia. Usein stressi on pitkäkestoista, mutta myös äkilliset kuormittavat tilanteet voivat synnyttää stressireaktion. Stressaantuneesta tuntuu siltä kuin hänen henkiset voimavaransa eivät riittäisi. Toisaalta taas stressi antaa energiaa ja voimaa, millä saada asiat tehtyä. 

Kiire ja stressi eivät ole asioita, joita pitää opetella sietämään enemmän, vaan joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Stressiä voi selättää monin eri tavoin, ja jokaisen on tärkeä löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin. Jakson aikana saat konkreettisia neuvoja ja ohjeita, miten stressiä opitaan välttämään ja hillitsemään.  

Ajankäytön hallinnasta ja tehokkuudesta on tullut yhä keskeisempiä työelämätaitoja. Monen asian tekeminen yhtä aikaa – multitaskaaminen – on monelle tuttua, mutta onko se tehokasta? Ajankäyttö on yksi itsensä johtamisen taito. Kiireen tuntu syntyy mm. keskeytyksistä, jatkuvasta kokoustamisesta, multitaskaamisesta, lukemattomista sähköposteista jne. Koulutuksessa annamme sinulle vinkkejä oman kiireesi ja ajankäyttösi pohdintaan ja siihen, miten työskennellä viisaammin, ei lujemmin.

Sisältö:

• Mistä stressi tulee?
• Stressi ja työ
• Miten stressi saadaan vähenemään – paineensieto
• Kiireen alasajo
• Onko kiire tehokkuuden mitta?
• Miten kiirettä saadaan laskettua ja kuinka ylimääräistä kuormittavaa painetta saadaan alas?

Ilmoittaudu jaksoon 2. Stressi voimavaraksi ja kiireen alas-alasajoa

Jakso 3. Palautuminen ja tunteiden suunta, 26.09.2024, klo 9.00-12.00

Suurin osa stressistä ja negatiivisista ajatuksista johtuu suhtautumisesta asioihin. Meillä on sisäänrakennettu ominaisuus reagoida asioihin tietyllä tavalla luonteen ja temperamentin mukaan. Ensireaktion jälkeen pystymme vaikuttamaan omaan suhtautumiseemme. Se osaammeko tunnistaa ja pysäyttää yliajattelun ja kehämäisen ajattelun ja jumittavat tunteet, ovat taitoja, joilla edistetään mentaalista/henkistä palautumista. Kaikkein oleellisinta on tunnistaa ja eritellä asiat, joihin voi itse vaikuttaa ja ne, joille ei voi mitään.

Ylivireys saattaa olla myös esteenä ajatusten ja kropan rauhattomuuteen. Jos ajatusten virtaa ei saa katkaistua, aivot pysyvät valppaina ja nukahtaminen on vaikeaa. Mitä voimakkaampia tunteita ajatukset herättävät, sitä kauemmas uni karkaa. Ylivireys liittyy usein kiireeseen ja stressiin. Elämässä on niin paljon asioita, että päivällä ei ehdi pysähtyä - pitää vain suorittaa. Vasta illalla sängyssä on aikaa miettiä, mitä tänään tapahtuikaan.

Usein kaikkein eniten palautumisen tarpeessa olevilla ihmisillä on vaikeaa työstä irtautuminen. Tämä taas johtuu usein korkeasta työhön sitoutumisesta. Kun halu pärjätä on kova, ajatellaan helposti, että tekemällä koko ajan ”jotain” antaa se lisäarvoa tavoitteiden saavuttamiselle. Tärkeämpää kuin rasittaminen ja hermoston ja ajatusten kuormittaminen olisikin palautumista edistävät asiat.

Äärirajoilla tapahtuvan työn jatkuessa pitkään voimavarat ovat uhattuna, mikä aiheuttaa stressiä. Ajatukset on hyvä johtaa johonkin muuhun. Keinot voivat olla monenlaisia. Psykologinen irrottautuminen edellyttää kuitenkin taitoa ja energiaa itsesäätelyyn.

Entäpä tunteet? Tunteet ovat se voima, joka ajaa meitä kohti tavoitteitamme, mutta myös voima, joka voi estää meitä menestymästä. Työelämässä tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, tiedostaa ja ymmärtää sekä omia että muiden tunteita.

Tunnetaidot ovat keinoja, joilla vaikutetaan omiin ja toisten tunteisiin tietoisesti. Heikot tunnetaidot ovat syynä moniin ongelmiin työelämässä. Muiden tunteita on usein vaikea tunnistaa, eikä omienkaan tunteiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn ole aina riittäviä työkaluja. Varsinkaan, kun tunteet ilmenevät harvoin puhtaasti yksi kerrallaan, vaan niitä risteilee mielessä usein monta yhtä aikaa. Jos ei osaa säädellä tunteitaan, seurauksena voi olla hallitsemattomia tunteenpurkauksia ja liian pitkää hankalissa tunteissa vellomista. On kuitenkin lohdullista, että vaikka jollain voi olla luontaisesti paremmat tunnetaidot kuin toisilla, taitoja voi kehittää siinä missä muitakin mentaalitaitoja.

Sisältö:

• Työstä irtaantuminen
• Miten saada päässä pyörivät ajatukset nollattua?
• Miten opin palautumaan paremmin päivän rasituksista?
• Miten omat rutiinit saadaan palvelemaan hyvinvointia?
• Tunnetaitojen kehittäminen
• Hyvä uni

Ilmoittaudu jaksoon 3. Palautuminen ja tunteiden suunta

Jakso 4. Mentaalitaidot ja käytännön harjoitteita tasapainoon, 03.12.2024, klo 9.00-12.00

Mentaaliharjoittelun tärkeys jää usein varjoon, mutta niiden voima on kiistaton, kun tavoitellaan hyvinvointia, tavoitteiden saavuttamista omassa elämässä tai erinomaista suoritusta. Psyykkisiin taitoihin kuuluu muun muassa asenne, paineensietokyky, itsetuntemus, keskittyneisyys, rentoutuminen, irti päästäminen, rohkeus, joustavuus motivaatio ja itseluottamus.

Käytännön psyykkisten taitojen harjoitteluun kuuluu muun muassa rentoutuminen, mielikuvaharjoittelu, ns. ankkurointitekniikat, positiivinen itsepuhe ja visualisointi sekä erilaiset oman minän arvioinnit. Psyykkisestä harjoittelusta eli mentaaliharjoittelusta voi kuitenkin hyötyä kuka tahansa. Sinun ei tarvitse olla minkään alan huippuosaaja käyttääksesi mentaaliharjoittelun tekniikoita apuna tavoitteiden saavuttamisessa elämän eri osa-alueilla.

Tässä jaksossa käydään läpi mentaalisia taitoja, sekä avataan ovia niiden hallintaan. Pääset konkreettisesti ”makustelemaan” harjoitusten kautta joitakin harjoitteita, joita MM-tason urheilijat ovat tehneet, mm. kuuden sekunnin rentoutumismetodia.

Sisältö:

• Mentaalisten taitojen harjoittelua
• Energisyyden säilyttäminen - mistä arkeen lisää energisyyttä?
• Flow-tilaa kohti
• Rentoutumisen, keskittyneisyyden ja rauhoittumisen taito
• Itsemyötätunto ja inhimillisyys itseä kohtaan

Ilmoittaudu jaksoon 4. Mentaalitaidot ja käytännön harjoitteita tasapainoon

1. Jakso Psyykkinen vahvuus - huom. tallenne 3 h.

Terveyden ja hyvinvoinnin kokemisen kannalta on tärkeää huomioida elämän kokonaiskuormitus. Tällä jaksolla tuodaan esille keskeiset hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Luodaan kuvaa kuinka mentaalisilla taidoilla ja ajattelulla on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille sekä töissä, että vapaa-ajalla.

Ajatuksilla on tyypillistä harhailla, luoda uhkakuvia ja harhautua epäoleellisiin, silloinkin kun sitä vähiten toivoisimme. Ongelmallisinta ei ole kuitenkaan ole tahdon puute tai mielen heikkous, vaan taipumus nähdä mielen normaali toiminta ongelmana. Voimme herkästi luulla, että järkevintä olisi tehdä sitä, mikä tuntuu mukavimmalta tai mitä haluamme, valitettavasti mieli ei tottele käskyjä samaan tapaan kuin vaikkapa keho.

Meidän tulisi oppia se, että ongelmat ja negatiiviset tunteet voivat myös auttaa meitä hyvinvoinnin tielle. Nämä ns. haitalliset uskomukset voidaan kääntää hyvinvointia edettäviksi asioiksi. Se tarkoittaa hyväksyvään havainnointiin ohjaamista, oleelliseen keskittymistä ja tietoiseen toimintaan valmentamista, sekä psykologiseen joustavuuteen opettelua. Lisäksi ensimmäisellä jaksolla kuvataan sisäisen motivaation neljä keskeistä tekijää. 

Sisältö:

• Hyvinvoinnin tekijät
• Miksi ihminen voi huonosti?
• Miten irtaudutaan haitallisista negatiivisuuden ajatusmalleista
• Itsensä johtamisen merelle
• Sisäisen motivaation lähtökohdat