Karjalainen iltapäivätee
15.3.2026 klo 13-15
Mustaa samovaariteetä
Hauvottua maitoa L
Vadelmahilloa
Sokeria
Karjalanpiirakoita ja munavoita L
Sultsinoita
Kaalipiirakkaa L
Lettuja L ja lakkahilloa
Rahkapiirakoita L
Rinkeleitä ja karkkeja
25 €/hlö, vain ennakkoilmoittautumalla
Erikoisruokavaliot voidaan huomioida vain osittain.
Sofian karjalainen iltapäiväteekattaus on osa Teekulttuurifestivaalin ohjelmaa. Runsas teepöytä tarjoiluineen katetaan Sofian ravintola Xeniaan. Kattauksen alussa on alustus karjalaisesta teetradiosta, jonka pitää lapsuutensa Vienan Karjalassa viettänyt Inna Tölli.
Karjalainen teeperinne
Zavari tšoajuo tšaińikkah, samvoara kiehuu! Suojärvi (Karjalan kielen sanakirja). Hauduta teetä pannuun, samovaari kiehuu!
Teetä Karjalassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulla juotiin jo yleisesti. Karjalaisten myötä tee on tullut tutuksi myös Suomessa, erityisesti rajaseudulla ja evakkokarjalaisten mukana myös laajemmin.
Kun Karjalassa teen makuun päästiin, sitä juotiin joka päivä monta kertaa päivässä ja monta kuppia kerrallaan. Ensisijaisesti Karjalassa juotiin ja juodaan edelleen mustaa teetä, kuten Venäjällä yleensäkin. ”Mušt́oi on hyvä tšoajuks”. Teetä on ollut tapana hauduttaa erillisessä teekannussa – tehtiin vahvaa, ”paksua” hauduketta, kaadettiin sitä pieni määrä kuppiin ja laimennettiin kuumalla vedellä samovaarista. Teekannun nokkaan laitetaan teesihti, etteivät teelehdet valuisi kuppiin. Karjalaksi teesihtiä sanotaan tšoajusiittaiseksi.
Venäläiseen teekulttuuriin, josta karjalainenkin teeperinne lainaa omia elementtejään, kuuluu omaperäinen teetarjoilu runsaine lisukkeineen. Teen kanssa syödään keksejä, rinkilöitä ja muita leivonnaisia. Karjalaiselle kulttuurille on tyypillistä viljan käyttö ja erityisesti erilaisten piirakoiden ja leivän valmistaminen uunissa: karjalanpiirakoita, sultsinoita, sulhaspiirakoita, rahkapiirakoita on mukava nauttia teen kanssa. Karjalassa teehen lisättiin venäläisen tavan mukaan vadelmahilloa varenjaa tai runsaasti sokeria ja Vienan Karjalassa teehen usein lisättiin hauvottua maitoa, uunissa haudutettua maitoa.
Runoilija Maija Myllykangas (1956-2026) kuvailee vienankarjalaista teen juontia runossaan hienosti:
Kylmässä kahvimaassa
minä ikävöin
meidän kultareunaisia teehetkiämme
Pakkopullan maassa
minä ikävöin lettuja
ja lakkahillon kultaista auringonsilmää
Teen juominen
ei ole vain tee juomista:
Se on ystävyyden osoitus,
se on suvanto kiireen kuohussa,
se on siunaus matkalle,
lohduttava taputus olkapäälle.