Kuvaus

Hallituksen esitys laiksi arkistoinnista ja laiksi Kansallisarkistosta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 13.11.2025. Mitä on ehdotettu muutettavaksi arkistolain ja Kansallisarkistoa koskevassa lainsäädännössä? Mitä muutoksia on tullut ja mitä on tapahtunut kohti uutta lainsäädäntöä? Laki ajantasaistetaan vastaamaan julkishallinnon digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia.

Keskeistä:

• Nykyinen arkistolaki (831/1994) kumotaan kokonaan
• Painopiste digitaaliseen arkistointiin ja kansalliseen arkistotietovarantoon
• Arkistointi osana tiedonhallintaa (yhteensovitus tiedonhallintalain ja julkisuuslain kanssa)

Arkistolain uudistamistyö koskee mm. arkistotoimea ja sen järjestämistä, asiakirjojen laatimista, säilyttämistä ja käyttöä. Mitä tarkoittaa sähköisen arkistoinnin käyttömahdollisuudet ja edellytykset organisaatiossa? Kansallisarkistosta tulee selkeämmin keskitetyn sähköisen arkistoinnin asiantuntija ja toimija, jolla on määräyksenantovalta ja rooli metatietojen määrittelyssä. Nyt vaaditaan lisää myös osaamisen osalta! Tule kuuntelemaan ja oppimaan!

Kenelle:

• Erityisesti julkisen sektorin johto, esihenkilöt ja asiantuntijat, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen työntekijät sekä rekisterien että tietovarantojen parissa toimivat
• Lisäksi julkista tehtävää suorittavien yksityisen (yritykset) ja kolmannen sektori (mm. yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt) vastaavat tahot. 

__

Etäkoulutus: Uusi arkistointilaki – mitä muutoksia tulossa?, PDF

Ohjelma 09:00-12:00 h. +/- 15 min.

Ohjelmaan saattaa tulla pieniä lisäyksiä ja/tai muutoksia asioiden esitysjärjestykseen.

Koulutuksen sisältö:

• Johdanto
  • Termejä
  • Muuttuvan lainsäädännön vaikutus arkistointi-termiin
  • Uuden lain esiselvitys
  • Arkistolainsäädäntö Pohjoismaissa ja Virossa
• Yksityinen vs. julkinen sektori
  • Lähtökohta: suorittaako organisaatio julkista tehtävää?
  • Lainsäädännön erot ja Kansallisarkiston ja tiedonhallintalautakunnan rooli
• Kohti uutta arkistolainsäädäntöä, tausta ja tiedonhallintalaki
• Matkalla kohti uutta lakia
  • Tiedonhallintalautakunta
  • Tiedonhallintamalli
  • Säilyttäminen pysyvästi toissijaista vs. ensisijaista käyttötarkoitusta varten
  • Uudistuva muu lainsäädäntö, tietosuojalainsäädännön vaikutukset
  • Sähköisen arkistoinnin standardit ja sertifikaatit
  • Analogiset, digitoidut ja syntysähköiset asiakirjat
  • Analogisen asiakirjan kulttuurihistoriallinen arvo
• Sähköinen tietoaineistojen siirto Kansallisarkiston SAPAan ja metatiedot
  • Sähköisen arkistoinnin järjestäminen ja nykytila
  • Valtion viranomaisille arkistoitavien tietoaineistojen sähköinen siirto pakollinen
  • Kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuus siirtää arkistoitavat tietoaineistot
  • Kansallisarkiston uusi rooli ja kansallinen arkistotietovaranto
  • Arkistoaineistojen käyttöön antaminen ja käyttörajoitukset
  • Muut toimijat: arkistojen hankintapoliittinen työnjako
• Arkistolain nykytila, missä mennään?
• Arvonmääritys ja seulonta, muutoksia?
• Uuden arkistointilain tavoitteet ja keskeiset vaikutukset
  • Käsitteet ja terminologia, pysyvä säilytys vs. arkistointi
  • Julkinen vs. yksityinen sektori
• Uusi velvoite liittää metatiedot osaksi asiakirjaa
  • Metatietojen merkitys nyt ja tulevaisuudessa
• Havaintoja viimeisimmältä lausuntokierrokselta
• Historian, nykyhetken ja tulevaisuuden rajapinnat
• Aikaa kysymyksille ja keskustelulle

_